Suomen ensimmäinen ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä on istunut virassaan vajaan viikon. Eilen tiistaina Mäkelä istui Tiedekulmassa Helsingissä ja kertoi, mitä hän ajattelee suomalaisesta ruokakulttuurista ja sen tulevaisuudesta. Päällimmäisenä keskustelusta jäi mieleen suomalaisen ruokakulttuurin sitkeys, uudet yhteisöllisyyden muodot ja ruoan merkitys identiteetin muodostajana.
Rakennemuutoksen kourissa pyristelevän maaseudun uusia suuntia etsitään vimmatusti. Hiljentymistä ja hitaampaa elämää etsivistä kaupunkilaisista, turisteista ja suuryritysten henkilöstöstä voi olla maaseudun pelastajiksi, kunhan palveluiden taso on tarpeeksi korkea ja tieto niistä leviää. Maajusseja hoputetaankin nyt venyttelemään itsensä notkeiksi hyvinvointipalveluiden tarjoajiksi.
Suomeen tulvii muualta toinen toistaan eksoottisempia supermarjoja, jauheita ja rouheita. Omat arktiset mahtimarjamme mustikka, puolukka ja tyrni eivät kuitenkaan vielä ole yltäneet maailman mittakaavan supermarjoiksi. Patricia Wiklund pohtii Pohjoismaisessa hedelmä- ja marjakonferenssissa maanantaina 6.2. miksi näin on, ja kertoo kuinka marjoista voidaan rakentaa kansainvälisiä menestystarinoita.
