Suomeen tulvii muualta toinen toistaan eksoottisempia supermarjoja, jauheita ja rouheita. Omat arktiset mahtimarjamme mustikka, puolukka ja tyrni eivät kuitenkaan vielä ole yltäneet maailman mittakaavan supermarjoiksi. Patricia Wiklund pohtii Pohjoismaisessa hedelmä- ja marjakonferenssissa maanantaina 6.2. miksi näin on, ja kertoo kuinka marjoista voidaan rakentaa kansainvälisiä menestystarinoita.
Arktisilla marjoilla mahdollisuuksia supermarjoiksi
Arktisilla mahtimarjoillamme on ainutlaatuisia ominaisuuksia, joilla ne erottuvat muista. Tärkein luonnollisuus- ja puhtaustoiveita puhutteleva ominaisuus on se, että arktiset marjat kasvavat villinä pohjoisen luonnossa. Arktisuus luo kaiken kaikkiaan kuluttajille mielikuvia luonnollisuudesta ja puhtaudesta. Lisäksi tiedetään, että arktiset marjat ovat erittäin terveellisiä ja että niillä on useita todettuja terveysvaikutuksia.
Marjoilla on myös muita etuja muihin vastaaviin raaka-aineisiin nähden, kuten käyttömukavuus ja käytännöllisyys – marjat soveltuvat esimerkiksi sellaisenaan välipalaksi. Tutkimus, lisääntyvä markkinointiviestintä sekä erilaiset kampanjat voivat lisätä edelleen kuluttajien tietoisuutta marjoista ja niiden terveyshyödyistä.
Oppia kultaisen kiivihedelmän tarinasta
Kultainen kiivihedelmä on yksi esimerkki superfruit-imagon tuomasta menestyksestä. Kyseessä on ultra-niche tuote jonka myynti on tuoreiden hedelmien osalta noin 150 miljoonaa US dollaria vuodessa! Tämän päälle tulee prosessoitujen tuotteiden myynti.
Kultaisen kiivin tarina rakennettiin Uuden-Seelannin maabrändin avulla. Skandinavialla on itse asiassa vastaavanlainen imago kuin Uudella-Seelannilla: kuluttajat yhdistävät maat puhtauteen ja luonnonläheisyyteen. Vasta myöhemmin kiivihedelmän superfruit-strategiassa mietittiin terveysvaikutusten hyödyntämistä.
Villejä marjoja puhtaasta luonnosta
Pohjoisen marjoilla onkin monia hyödyntämättömiä mahdollisuuksia markkinoilla. Kotoisista marjoistamme esimerkiksi mustikka on saavuttanut supermarjan aseman, mutta mahdollisuuksia on muillakin. Lisäksi superfruit-konsepti toimii marjojen kohdalla hyvin, koska ne ovat niche-tuotteita – puhutaan pienistä volyymeistä ja hyvistä katteista.
Kemikaalicocktail -blogin kirjoittaja ja toimittaja Noora Shingler ihmettelee Sitran Maamerkit -ohjelman videossa miksei suomalaisia marjoja vielä ole onnistuttu tuomaan laajempaan maailmanlaajuiseen tietoisuuteen:
Kuusi strategiatekijää
Menestyvän supermarjan luomiseksi tarvitaan seuraavat tekijät:
- Aistinvaraiset tekijät
- Uutuusaste
- Soveltuvuus ja helppokäyttöisyys
- Tarjonnan hallinta
- Terveyshyöty
- Hyödyn markkinointi
Supermarjastrategiaa kehitettäessä kaikkia tekijöitä ei tarvitse hallita täydellisesti alussa. Jos alussa ei esimerkiksi hallitse tarjontaa, voi tehdä lujemmin töitä muiden tekijöiden kanssa. Tai yrittää kääntää huonot asiat positiivisiksi. Rajatussakin saatavuudessa voi olla jokin hyöty, jos osaat tehdä siitä itsellesi edun.
Tarinoilla myydään mahtimarjojakin
Monipuolisista mahdollisuuksista huolimatta haasteita riittää. Uusien markkinoiden valloittamiseen tai nykyisten laajentamiseen tarvitaan resursseja sekä koko arvoketjun yhteistyötä. Kaikkein tärkeintä olisi hyödyntää erilaisia markkinoinnin työkaluja paremmin. Myös pienemmillä resursseilla voi onnistua, mutta silloin on entistä tärkeämpää osata määritellä kohderyhmä tarkasti sekä ymmärtää näiden kuluttajien tarpeet.
Loppupeleissä hyvin suunniteltu ja toteutettu markkinointi ja viestintä tuotteen ympärillä auttavat menestymään. Vaikka tuote olisi maittavin, tai marja todellinen huippu-uutuus se ei menesty, jos kuluttaja ei huomaa tai innostu siitä. Kuluttajat eivät osta tuotteita vaan tarinoita. Ostaessaan tuotteita he kertovat itselleen ja toisilleen tarinoita. Markkinointi auttaa näiden tarinoiden ja kertomusten luomisessa.
Invenire Oy on viime vuosien aikana ollut mukana selvittämässä suomalaisten marjojen kansainvälistymismahdollisuuksia. Tarvitsetko sinä apua oman mahtimarjatuotteesi markkinoinnissa tai kansainvälistymisessä? Ota yhteyttä!
Lähteitä
Patricia Wiklund (2008): “Berries in the World – Introduction to the international markets of berries”, markkinaselvitysraportti, joka on tehty osana Sitran marjaklusteriprojektia.www.sitra.fi. Hae ilmainen raportti Sitran sivuilta.
Crawford, Karl & Mellentin, Julian (2008): Successful superfruit strategy: How to build a superfruit business. New Nutrition Business.
