Mikä on käytäntöyhteisö?

Käytäntöyhteisö (Community of Practice, CoP) on pitkäaikainen, vertaisoppimiseen perustuva ryhmä, johon kuuluu viljelijöitä ja heidän yhteistyökumppaneitaan, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen tavoitteeseen ja parantavat jatkuvasti yhdessä toimintatapojaan säännöllisen vuorovaikutuksen, yhteisten kokeilujen sekä toimivien ja toimimattomien menetelmien avoimen vaihdon kautta.

Käytäntöyhteisöllä on kolme keskeistä rakennuspalikkaa:

1. Aihealue – yhteinen kiinnostuksen kohde tai tarkoitus

2. Yhteisö – ihmiset, jotka luovat suhteita ja luottamusta

3. Käytäntö – varsinainen osaaminen, työkalut, tarinat ja rutiinit, joita he kehittävät ja jakavat

   
   

Mitä tämä tarkoittaa regeneratiivisessa viljelyssä?

Regeneratiivisen maatalouden käytäntöyhteisössä aihealue voisi tyypillisesti olla esimerkiksi seuraavanlainen:

• Kasvitilojen siirtymä regeneratiiviseen viljelyyn.

• Laiduntamiseen perustuva karjankasvatus, jossa painotetaan eläinten hyvinvointia ja maaperän uudistumista.

• Omien tuotantopanosten, kuten biostimulanttien, tuottaminen.

Yhteisö koostuu ihmisistä, jotka ovat aktiivisesti mukana regeneratiivisessa viljelyssä tai tukevat sitä, esimerkiksi:

• Viljelijät ja karjankasvattajat, jotka kokeilevat esimerkiksi kerääjäkasveja, suorakylvöä, rotaatiolaiduntamista ja pelto-metsäviljelyä.

• Neuvojat, kouluttajat, eläinlääkärit ja maatalousalan konsultit

• Tutkijat, kansalaisjärjestöt ja toisinaan arvoketjun toimijat (ostajat, jalostajat, vähittäiskauppa)

• Paikallisyhteisön jäsenet ja joissakin tapauksissa päätöksentekijät

Käytäntö tarkoittaa regeneratiivisen viljelyn konkreettista, kentällä sovellettavaa osaamista, kuten esimerkiksi:

• Viljelykierron ja monipuolisten peitekasvien sekoitusten suunnittelu

• Laiduntustiheyden ja laidunten lepoaikojen hallinta

• Torjunta-aineiden ja mineraalilannoitteiden käytön vähentäminen samalla kun sadot ja eläinten terveys pidetään vakaana

• Maaperän hyvinvoinnin, biodiversiteetin, veden imeytymisen, kannattavuuden jne. seuranta

  
  

Miten regeneratiivisen viljelyn käytäntöyhteisö toimii?

Tässä yhteydessä käytäntöyhteisö ei tarkoita pelkkää WhatsApp-ryhmää tai kertaluonteista projektikokousta. Se on jatkuvaa, käytäntöön suuntautunutta yhteistä oppimista, esimerkiksi:

• Säännölliset tapaamiset / tilakierrokset

  • Jäsenet kutsuvat toisiaan vieraiksi tiloilleen tarkastelemaan peltoja, laidunmaita, koneita ja taloutta.

  • Jaetaan kokemuksia siitä, mikä todella toimi, mikä epäonnistui ja mitä voisi tehdä toisin seuraavalla kaudella.

• Vertaisneuvonta

  • ”Kerääjäkasvini epäonnistui kuivan syksyn jälkeen – mitä sinä tekisit?”

  • ”Kuinka pidät rikkakasvit kurissa ilman maanmuokkausta tällä maaperällä?”

• Yhteiset työkalut ja viitekehykset

  • Yhteiset maaperän terveydentilan indikaattorit, laiduntamiskalenterit, havainnointilokit ja taloudelliset vertailuarvot.

  • Ehkä jopa yhdessä kehitetyt ohjeet tai ”käytännesäännöt” regeneratiivista viljelyä varten.

• Rajat ylittävä yhteistyö

  • Tutkijoiden, päätöksentekijöiden tai toimitusketjun kumppaneiden tuominen viljelijöiden oppimisympäristöön, jotta politiikka ja markkinat alkavat vastata todellista maatilatasoista käytäntöä.

Mitä käytäntöyhteisö ei ole?

Regeneratiivisen viljelyn käytäntöyhteisö ei ole sama asia kuin nämä:

• Ylhäältä alaspäin suuntautuva koulutusohjelma – tieto kulkee poikittain toimijoiden välillä, ei pelkästään ”asiantuntijoilta” ”opiskelijoille”.

• Löyhä verkosto tai postituslista – käytäntöyhteisö on kohdennetumpi, sillä sillä on selkeämpi yhteinen tavoite ja säännöllisempi vuorovaikutus.

• Lyhytaikainen hankekonsortio – käytäntöyhteisöt jatkavat yleensä toimintaansa yhden rahoituskauden yli; jäsenet pysyvät mukana, koska he saavat siitä todellista, käytännön hyötyä.