RegeKit

REGENERATIIVISEN MAATALOUDEN TUOTANTOPANOSTEN TILAMITTAKAAVAN VALMISTUS JA KÄYTTÖ

2025 – 2026

Tämän Saaristomeren valuma-alueella toteutettavan hankkeen tavoitteena on luoda toimintamalli biostimulanttien maatilatasoiselle tuotannolle ja tehokkaalle käytölle regeneratiivisen maatalouden periaatteiden mukaisesti. Toimintamalli tarjoaa sekä käytännön työkaluja että tietoa regeneratiivisen maatalouden tuotantopanosten tuotantoon tavalla, jonka maatilat voivat helposti ottaa käyttöön ja integroida olemassa oleviin viljelyjärjestelmiinsä. Hankkeeseen kuuluu myös siihen liittyvän palvelutuotteen kaupallistaminen.

Projektin osarahoittaja on ympäristöministeriön Ahti-ohjelma (vesien ja meren tilan parantaminen 2023–27).

TP1: LAITTEISTOT & OHJEISTUKSET

Valittujen biostimulanttien pilottitason tuotantolaitteiden suunnittelu ja koostaminen maatilamittakaavassa.
Selkeiden ohjeiden laatiminen viljelijöille valittujen biostimulanttien maatila-mittakaavassa tapahtuvaa tuotantoa ja käyttöä varten.

TP2: TUOTANNON & KÄYTÖN DEMO

Valittujen biostimulanttien koe-erien valmistaminen ja niiden käytön esittely.

TP3: ARVIOINTI

Valittujen biostimulanttien sääntelyvaatimusten selvittäminen.
Valittujen biostimulanttien tuotannon ja käytön hyötyjen ja kannattavuuden arviointi tilatasolla.

Tietoa biostimu-lanteista & maaperän ja kasvien terveydestä

Biostimulantit voidaan määritellä aineiksi tai mikro-organismeiksi, jotka kasveille tai maaperään levitettynä stimuloivat luonnollisia prosesseja. Ne tehostavat ravinteiden ottoa, parantavat stressinsietokykyä ja edistävät kasvien yleistä kasvua. Toisin kuin perinteiset lannoitteet, jotka pääasiassa tarjoavat kasveille ravinteita, biostimulantit vaikuttavat tehostamalla kasvin fysiologisia prosesseja.

Tästä osiosta löydät perustietoa biostimulanteista ja niiden mahdollisesta merkityksestä maaperän ja kasvien terveydelle.

Humus- ja fulvohapot – mitä ne tekevät maaperässä ja lannassa?

Tietoa humus- ja fulvohappojen ominaisuuksista ja toiminnasta.

5 min käytetty lukemiseen

Vermikompostista valmistettavat nesteet – mitä niihin oikeastaan päätyy?

Koostumus syntyy monen tekijän yhteisvaikutuksesta.

3 min käytetty lukemiseen

Merilevä biostimulanttina – miksi se toimii ja miten sitä käytetään

Perustietoa merilevän käytöstä biostimulanttina.

3 min käytetty lukemiseen

Biostimulantti ei ole lannoite – mitä eroa niillä oikeastaan on?

Lannoitteella ja kasvibiostimulantilla on eri lähtökohta ja eri tarkoitus.

2 min käytetty lukemiseen

Mitä ovat humus- ja fulvohapot?

Perustietoa humus- ja fulvohapoista.

1 min käytetty lukemiseen

Voiko viljelijä tuoda ulkomaisen mikrobibiostimulantin omaan käyttöönsä?

Tiedä nämä ennen kuin tilaat.

5 min käytetty lukemiseen

Mikrobeja sisältävät biostimulantit: sääntely

Mikrobipohjaisten biostimulanttien säätelyn päälinjat

2 min käytetty lukemiseen

Biostimulanttien kimurantti maailma

Mitä jokaisen viljelijän kannattaa tietää biostimulanteista.

2 min käytetty lukemiseen

Eurooppalainen markkinakatsaus kaupallisista biostimulantti-valmisteista

Vaikka tämä projekti keskittyy valittujen biostimulanttien tuotantoon maatila-tasolla, on silti hyödyllistä tarkastella myös kaupallisia biostimulanttimark-kinoita. Tässä raportissa esitetään yleiskatsaus kaupallisesti saatavilla olevien biostimulanttituotteiden euroop-palaisista markkinoista. Raportti on englanninkielinen.

Lataa raportti

Maitohappokäyminen – mitä se on ja miten se toimii?

Perustietoa maitohappokäymisestä.

4 min käytetty lukemiseen

Fermentoinnin hygienisoiva vaikutus

Maitohappokäyminen oikein toteutettuna on tehokas.

2 min käytetty lukemiseen

Kala-aminohapot – miksi ja miten?

Joel Williams kertoo kala-aminohapoista maaperän terveyden edistäjinä.

1 min käytetty lukemiseen

Aminohapot viljelyssä – mitä ne tekevät ja miten niitä käytetään?

Perustietoa aminohapoista.

3 min käytetty lukemiseen

Tietoa amino-hapoista & fermentoinnista

Yksi tärkeimmistä biostimulanttityypeistä ovat aminohapot ja proteiini-hydrolysaatit. Vaikka niiden nimet saattavat kuulostaa hyvin teollisilta, aminohappoja voitaisiin periaatteessa tuottaa varsin helposti tilamittakaavassa fermentoinnin avulla.

Tässä projektissa keskitymme kalan fermentointiin kala-aminohappojen tuottamiseksi. Tästä osiosta löydät monenlaista aiheeseen liittyvää tietoa.

Tietoa vermikom-postoinnista

Vermikompostointi on kompostointimenetelmä, jossa hyödynnetään matoja. Kun madot hajottavat orgaanista ainesta, ne tuottavat vermikompostia. Tämä ravinteikas orgaaninen aines sisältää runsaasti välttämättömiä ravinteita ja hyödyllisiä mikrobeja.

Tästä osiosta löydät tietoa vermikompostoinnista ja siitä, miten sen lopputuotteita voidaan hyödyntää biostimulantteina.

Vermikompostista valmistettavat nesteet – mitä niihin oikeastaan päätyy?

Koostumus syntyy monen tekijän yhteisvaikutuksesta.

3 min käytetty lukemiseen

Uutteita ja kompostiteetä vermikompostista

Vinkkejä vermikompostoinnin lopputuotteen hyödyntämiseen.

2 min käytetty lukemiseen

Vinkkejä maatilan vermikompostointiin

Näin pääset alkuun!

4 min käytetty lukemiseen

Vermikompostointi maatilalla

Käytännön vinkkejä ja esimerkkejä.

3 min käytetty lukemiseen

Mahtavaa matokompostia

Mikä tekee vermikompostista niin hyvää?

4 min käytetty lukemiseen

Mitä tehdä valmiilla Johnson–Su -kompostilla?

Kompostiuutteet ja -teet moninkertaistavat levitysalan.

3 min käytetty lukemiseen

Kasvipohjaisten aminohappo- ja peptidivalmisteiden valmistus maatilalla – härkäpapu ja herne suomalaisen tilan raaka-aineina

Aminohappoja saa kaupasta mutta niitä voi myös hyvin valmistaa itse.

4 min käytetty lukemiseen

Uutteita ja kompostiteetä vermikompostista

Vinkkejä vermikompostoinnin lopputuotteen hyödyntämiseen.

2 min käytetty lukemiseen

Vinkkejä maatilan vermikompostointiin

Näin pääset alkuun!

4 min käytetty lukemiseen

Maitohappokäyminen – mitä se on ja miten se toimii?

Perustietoa maitohappokäymisestä.

4 min käytetty lukemiseen

Johnson–Su: kompostointia hitaasti ja kääntämättä

Perustietoa Johnson-Su -kompostoinnista.

3 min käytetty lukemiseen

Tee se itse!

Monia biostimulantteja on mahdollista valmistaa itse tilamittakaavassa. Itse valmistettu tuote voidaan räätälöidä juuri oman maaperän ja kasvin tarpeisiin, ja tuoreena se voi sisältää aktiivisempaa mikrobistoa kuin pitkään varastoitu kaupallinen valmiste. Paikallinen valmistus tukee ravinteiden kiertoa tilalla ja pienentää kuljetuksen hiilijalanjälkeä. Itse tehdystä valmisteesta tiedät myös tarkalleen sen raaka-aineet, kun taas kaupallisten formulaatioiden kohdalla näin ei välttämättä ole. Keskeinen näkökohta on myös oman tuotannon kustannustehokkuus verrattuna ostopanoksiin.

Tästä osiosta löydät tietoa siitä, miten valmistat itse tilamittakaavassa biostimulantteja.

Omat valmisteet käyttöön

Kun olet saanut tuotettua omia regeneratiiviseen viljelyyn tarvitsemiasi valmisteita, on seuraava askel saada ne maaperän ja kasvuston käyttöön. Lähtökohtaisesti monesti on kyse nestemäisistä valmisteista, joita voit hyödyntää esimerkiksi lehtilannoituksessa ja siementen peittaamisessa.

Tästä osiosta löydät tietoa ja vinkkejä siitä, millä tavoin voit käyttää itse tekemiäsi valmisteita.