Bokashi maatilalla – toteutus ja lopputuotteiden hyödyntäminen
Bokashin käyttöönotto maatilalla alkaa sopivien raaka-aineiden ja toteutustavan valinnasta. Menetelmässä orgaaninen aines fermentoidaan mahdollisimman hapettomissa olosuhteissa. Tavoitteena on käsitellä biomassa niin, että sen orgaaninen aines ja ravinteet voidaan hyödyntää myöhemmin viljelyssä.
Miten prosessi toteutetaan?
Maatilamittakaavassa tarvitaan tiivis rakenne, johon materiaali voidaan pakata ja sulkea mahdollisimman hapettomaksi. Mahdollisia ratkaisuja ovat esimerkiksi laakasiilot, muovilla tiiviisti peitetyt aumat tai suljetut säiliöt. Suuren mittakaavan toteutus vaatii erillistä suunnittelua, sillä kotitalouksien bokashiastioiden toimintaperiaatetta ei voi suoraan siirtää suurten biomassaerien käsittelyyn.
Valitse raaka-aineet: Aloituskokeeseen soveltuvat esimerkiksi tilan omat kasvustotähteet ja muut puhtaat kasvipohjaiset materiaalit. Ruoka- ja keittiöjätteet kuuluvat sivutuotesääntelyn piiriin, vaikka ne olisivat kasviperäisiä. Raaka-aineen kosteuden ja rakenteen tulee soveltua tiivistämiseen ja fermentointiin.
Esikäsittele ja tiivistä: Silppua tarvittaessa materiaali tasalaatuiseksi. Käytä mahdollisia mikrobivalmisteita niiden käyttöohjeiden mukaisesti ja poista mahdollisimman paljon ilmaa massan väleistä. Lisää tarvittaessa mikrobiymppi ja helposti käyvä hiilihydraatti, esimerkiksi melassi, valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Sulje ja seuraa prosessia: Estä ilman pääsy massaan ja huolehdi, että rakenne kestää käsittelyn sekä mahdollisen nesteen muodostumisen. Seuraa lämpötilaa, hajua ja muita prosessin onnistumisesta kertovia ominaisuuksia.
Varmista lopputuotteen soveltuvuus: Fermentointiaika riippuu materiaalista ja olosuhteista. Lopputuotteen käyttökelpoisuutta ei voi päätellä pelkästään hajusta tai ulkonäöstä.
Mitä prosessista syntyy?
Ensisijainen tuote on fermentoitunut kiinteä massa, joka sisältää jäljellä olevaa orgaanista ainesta ja ravinteita. Se ei yleensä vastaa ominaisuuksiltaan valmista, kypsää kompostia, vaan sen hajoaminen jatkuu myöhemmin.
Prosessissa voi syntyä myös puristenestettä. Sen määrä ja koostumus vaihtelevat raaka-aineiden ja kosteuden mukaan. Neste pitää kerätä hallitusti, eikä sitä pidä käyttää automaattisesti lannoitteena ilman koostumuksen ja soveltuvan käyttötavan selvittämistä.
Miten tuotoksia hyödynnetään pellolla?
Fermentoitunut kiinteä massa voidaan jatkokäsitellä esimerkiksi aerobisesti kompostoimalla tai levittää maahan sopivissa olosuhteissa niin, että sen hajoaminen jatkuu hallitusti. Suoraan levitettäessä käsittely ja ajankohta on suunniteltava huolellisesti; hapan ja helposti hajoavaa ainesta sisältävä materiaali voi haitata siementen itämistä tai nuorten kasvien kasvua, jos sitä käytetään väärin tai liian lähellä kylvöä. Levitysmäärä tulee suhteuttaa materiaalin ravinnepitoisuuteen, pellon tarpeisiin ja tilan lannoitussuunnitelmaan. Ravinneanalyysi auttaa arvioimaan erityisesti typen, fosforin ja kaliumin määrää. Myös orgaanisen aineksen määrä ja materiaalin kypsyys vaikuttavat käyttökohteeseen.
Eläinperäisten materiaalien, kuten lannan, käsittelyyn liittyy lisäksi erillisiä hygienia- ja sivutuotevaatimuksia. Bokashi-fermentointi ei yksin korvaa vaadittua hygienisointia. Myös raaka-aineiden alkuperä, tuotteen oma käyttö tai luovuttaminen muille sekä mahdollinen markkinoille saattaminen vaikuttavat sovellettaviin sääntöihin. Vaatimukset on siksi tarkistettava Ruokavirastolta ja tarvittaessa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ennen toiminnan aloittamista.
Aloita pienellä kokeella. Käsittele rajattu materiaalierä ja vertaa sen käyttöä tilan tavanomaiseen käytäntöön. Seuraa kustannuksia, kasvuston kehitystä ja satotulosta. Näin voit arvioida, tuottaako menetelmä tilalle todellista lisäarvoa.
