Mitä tehdä valmiilla Johnson–Su -kompostilla?

Johnson–Su -kompostoinnissa on yksi hieman erilainen piirre verrattuna tavalliseen maatilakompostointiin: valmista kompostia tarvitaan suhteellisen vähän, ja sitä voidaan käyttää myös erilaisten nestemäisten valmisteiden lähtöaineena.

Kun noin vuoden kypsynyt komposti otetaan pois bioreaktorista, sitä voi käyttää sellaisenaan maanparannukseen tai jatkojalostaa esimerkiksi kompostiuutteeksi tai kompostiteeksi.

Mutta mitä eroa näillä on – ja mihin niitä käytetään?

Valmis komposti voidaan käyttää sellaisenaan

Yksinkertainen vaihtoehto on tietysti levittää kypsä Johnson–Su -komposti suoraan pellolle. Komposti sisältää orgaanista ainesta, ravinteita ja monimuotoisen mikrobiyhteisön. Sen vaikutus perustuu tällöin ennen kaikkea siihen, että orgaanista materiaalia ja ravinteita tuodaan maahan sekä tarjotaan mikrobeille elinympäristöä ja ravintoa.

Johnson–Su-kompostille ei ole olemassa yhtä vakiintunutta yleispätevää käyttömäärää. Yleisesti käytännössä sitä voidaan kuitenkin käyttää hyvin pieniä määriä verrattuna tavalliseen kompostiin. Esimerkiksi EU CAP Networkin hankkeessa on tutkittu 2–5 kg:n hehtaarimääriä. Tavoitteena on käyttää kompostia pikemminkin biologisena ympin lähteenä kuin merkittävänä orgaanisen aineksen tai ravinteiden lähteenä.

Kompostiuute – kompostin ominaisuuksia veteen

Toinen vaihtoehto on valmistaa kompostista uute. Yksinkertaisimmillaan kypsää kompostia sekoitetaan veteen, annetaan liukoisten yhdisteiden ja mikrobien siirtyä veteen ja erotetaan kiinteä materiaali nesteestä.

Uutteen tarkoituksena on saada pieni määrä kompostia levitettyä hyvin suurelle pinta-alalle. Esimerkiksi yksi kilo kompostia voidaan käyttää suuren vesimäärän valmistamiseen, joka voidaan levittää ruiskulla pellolle. Kompostiuutteen koostumus ei kuitenkaan ole vakio. Siihen vaikuttavat esimerkiksi käytetyn kompostin ominaisuudet, kompostin ja veden suhde, uuttoaika sekä veden ominaisuudet. Vuonna 2025 julkaistu laaja katsaus korostaa, että kompostiteiden ja -uutteiden vaikutukset vaihtelevat huomattavasti valmistusmenetelmän mukaan.

Entä kompostitee?

Kompostiteessä prosessi viedään hieman pidemmälle. Kompostia uutetaan vedessä yleensä pidemmän aikaa, ja teetä voidaan valmistaa joko ilman aktiivista ilmastusta tai ilmastamalla sitä. Aerobinen kompostitee valmistetaan tyypillisesti huomattavasti nopeammin kuin ilmastamaton versio.

Kompostiteen ajatuksena on saada nesteeseen:

• liukoisia ravinteita

• orgaanisia yhdisteitä

• mikrobien tuottamia yhdisteitä

• eläviä mikro-organismeja, jos valmistusmenetelmä ja olosuhteet mahdollistavat niiden säilymisen.

Tämän vuoksi kompostitee on kiinnostava erityisesti silloin, kun halutaan käyttää pientä määrää kypsää kompostia nestemäisenä käsittelynä.

Mihin uutetta tai teetä voidaan käyttää?

1. Maan kautta

Uutetta tai teetä voidaan levittää maan pinnalle tai antaa juuristovyöhykkeelle esimerkiksi maakastelun tai rip & drip -käsittelyn yhteydessä.

Tavoitteena voi olla tuoda juuriston ympäristöön kompostista peräisin olevia mikrobeja, liukoisia ravinteita ja muita orgaanisia yhdisteitä. Ajatus sopii hyvin regeneratiiviseen ravinteiden hallintaan: kyse ei ole pelkästään ravinteiden lisäämisestä, vaan myös siitä, millainen biologinen ympäristö niiden ympärille rakennetaan.

2. Lehtilannoituksena

Kompostiteetä voidaan käyttää myös lehtikäsittelynä. Tällöin tavoitteena ei yleensä ole toimittaa kasvustolle merkittäviä määriä NPK-ravinteita, vaan esimerkiksi hyödyntää liukoisia yhdisteitä ja mahdollisesti kasvin pinnalle päätyviä mikrobeja.

Kompostiteiden tutkimuksessa on kiinnostuttu erityisesti niiden mahdollisesta roolista kasvien kasvun tukemisessa ja lehtien kautta tapahtuvassa kasvitautien hallinnassa. Vuonna 2026 julkaistun katsauksen mukaan näyttö on lupaavaa, mutta tulokset vaihtelevat ja standardoidut valmistus- ja käyttömenetelmät puuttuvat edelleen.

3. Siementen käsittelyyn

Kypsästä Johnson–Su-kompostista voidaan valmistaa myös laimeampi uute, jota käytetään siementen käsittelyssä. Tavoitteena on saada siemenen ympärille biologisesti aktiivinen ympäristö jo itämisen alkuvaiheessa.

Tämä on kiinnostava käyttökohde erityisesti siksi, että tarvittava kompostimäärä voi olla hyvin pieni.

Miksi nestemäinen valmiste kiinnostaa?

Yksi käytännön etu nestemäisissä valmisteissa on levitysmäärä. Jos tilalla on esimerkiksi vain pieni määrä erittäin laadukasta kypsää Johnson–Su -kompostia, sitä ei välttämättä kannata yrittää levittää sellaisenaan. Sen sijaan pieni määrä voidaan käyttää uutteen tai teen valmistamiseen ja levittää nesteenä suuremmalle pinta-alalle.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pieni määrä kompostia sisältäisi automaattisesti riittävästi mikrobeja tai ravinteita tuottamaan merkittävän vaikutuksen. Laimennus ei lisää kompostin sisältämää biologista materiaalia – se vain jakaa sen suurempaan vesimäärään.

Uute vai tee – kumpi kannattaa valita?

Jos tavoitteena on yksinkertainen maatilakokeilu, uute voi olla helpompi lähtökohta. Komposti sekoitetaan veteen, uutetaan ja suodatetaan. Prosessi on nopea eikä vaadi monimutkaista laitteistoa.

Kompostitee puolestaan vaatii enemmän prosessinhallintaa, erityisesti jos sitä ilmastetaan ja halutaan ylläpitää aktiivista mikrobikasvua. Tutkimuskirjallisuudessa termejä käytetään kuitenkin epäjohdonmukaisesti, joten kannattaa aina dokumentoida tarkasti, miten oma valmiste on valmistettu.