Rip & drip – voiko syväkuohkeutukseen yhdistää nestemäisiä valmisteita?
Tiivistynyt peltomaa on yksi niistä ongelmista, joissa maan kemia, fysiikka ja biologia kohtaavat. Kun maa tiivistyy, huokostila pienenee, veden ja ilman liike vaikeutuu ja juurten on hankalampi kasvaa syvälle. Ongelmaa voidaan yrittää korjata biologisesti esimerkiksi syväjuuristen kasvien avulla. Joskus tiivistymä on kuitenkin niin voimakas, että mekaaninen syväkuohkeutus eli jankkurointi voi olla perusteltu apukeino.
Regeneratiivisen viljelyn käytännön harjoittajien parissa onkin alettu toteuttaa myös tekniikkaa, josta käytetään englanniksi nimitystä rip & drip. Siinä mekaaninen syväkuohkeutus yhdistetään nestemäisen valmisteen levittämiseen suoraan maahan avautuneisiin rakoihin. On hyvä kuitenkin huomioida, että vertaisarvioitua tutkimusta rip & drip -käytännöstä ei vielä juurikaan ole.
Mitä jankkurointi tekee?
Jankkuri nostaa ja rikkoo maata syvältä, mutta ei käännä sitä samalla tavalla kuin aura. Tavoitteena on rikkoa tiivistynyt kerros ja avata maahan halkeamia, joita pitkin ilma, vesi ja kasvien juuret voivat liikkua. Jankkurointi tehdään tyypillisesti hieman tiivistyneen kerroksen alapuolelta.
Mutta jankkurointi ei yksin korjaa maan rakennetta pysyvästi. Jos tiivistymisen aiheuttanut ongelma – esimerkiksi toistuva liikennöinti märällä pellolla tai liian suuri akselipaino – jatkuu, maa voi tiivistyä uudelleen. Tutkimuskatsauksissa on havaittu myös tapauksia, joissa maa on tiivistynyt nopeasti uudelleen jankkuroinnin jälkeen.
Siksi jankkurointia kannattaakin ajatella ennemmin oven avaamisena juuristolle kuin valmiina ratkaisuna. Kun siihen otetaan mukaan tarkoituksenmukainen nestemäinen valmiste ja sopiva kasvusto, käsittelyn myötä vahvistuvat biologiset prosessit voivat auttaa pitämään oven auki.
Mitä ”rip & drip” tarkoittaa?
Rip & dripissä – jolle ei vielä ole kunnollista vakiintunutta suomenkielistä termiä – jankkurin yhteyteen asennetaan säiliö ja letkut tai putket, joiden kautta nestemäinen valmiste johdetaan jankkurin tekemään rakoon.
Ajatuksena on yhdistää kaksi asiaa:
Rip: maa avataan mekaanisesti.
Drip: avattuun kerrokseen viedään samalla nestemäistä orgaanista tai biologista materiaalia.
Nesteenä voidaan käyttää esimerkiksi kompostiuutetta, humushappoja, melassia, kala- tai muita orgaanisia hydrolysaatteja ja erilaisia mikrobivalmisteita.
Miksi neste pitäisi viedä syvälle?
Jos pellon tiivistynyt kerros sijaitsee esimerkiksi 25–35 senttimetrin syvyydessä, tavallinen pintaruiskutus ei vie nestettä sinne. Jankkurin tekemä rako puolestaan avaa reitin syvemmälle.
Jos neste sisältää orgaanisia yhdisteitä tai mikrobeja, ne voidaan teoriassa sijoittaa suoraan alueelle, jossa juuret alkavat myöhemmin kasvaa. Ajatuksena ei siis ole vain rikkoa tiivistymää, vaan pyrkiä tukemaan sen uudelleen kolonisoitumista juurilla ja maaperäeliöillä.
Tätä ajatusta on käytetty käytännön tilakokeiluissa, joissa on havaittu jankkuroinnin aiheuttaman rakenteen säilyvän pidempään, kun samalla on tuotu biologista materiaalia. Toistaiseksi nämä havainnot ovat kuitenkin pääosin käytännön kokeiluista, eivät vahvaa kontrolloitua tutkimusnäyttöä.
Mitä nestettä?
Esimerkiksi kypsästä Johnson–Su -kompostista tai vermikompostista valmistettu uute voisi olla yksi kokeiltava vaihtoehto. Tällöin tavoitteena ei ole ensisijaisesti antaa pellolle suurta määrää ravinteita, vaan tuoda syvemmälle liukoisia orgaanisia yhdisteitä ja mahdollisesti mikrobeja.
Myös humus- ja fulvohapot, merilevävalmisteet tai muut tilalla käytettävät nestemäiset biologiset valmisteet ovat mahdollisia kokeilukohteita – mutta jokaisen valmisteen vaikutus ja yhteensopivuus kannattaa arvioida erikseen.
Milloin tätä voisi kokeilla?
Rip & drip voisi olla kiinnostava kokeilu erityisesti pellolla, jossa:
on todettu selvä syvä tiivistymä
juurten kasvu pysähtyy tietyssä syvyydessä
vesi jää seisomaan tiivistyneen kerroksen päälle
salaojitus toimii, mutta maan vedenläpäisy on silti heikko
tavoitteena on perustaa syväjuurinen kasvusto jankkuroinnin jälkeen.
Ennen jankkurointia kannattaa kuitenkin selvittää, missä tiivistymä todella sijaitsee. Koko lohkon käsitteleminen samalla syvyydellä ei välttämättä ole tarpeen.
Olosuhteilla on iso merkitys
Jankkurointia ei pidä tehdä märkään maahan. Jos maa ei murustu vaan leikkautuu, jankkurointi voi jopa pahentaa rakennetta. Peltomaan pitää olla riittävän kuivaa, jotta tiivistynyt kerros rikkoutuu eikä vain siirry tai tiivisty uudelleen.
Myös jankkuroinnin jälkeinen kasvusto on tärkeä. Jos jankkurin avaamat raot jätetään paljaiksi ja pellolle ajetaan pian raskaalla kalustolla, saavutettu hyöty voi kadota nopeasti. Syväjuurinen kasvi voi sen sijaan käyttää avautunutta rakennetta ja auttaa ylläpitämään sitä biologisesti.
Kannattaako kokeilla?
Rip & drip on kiinnostava yhdistelmä mekaanista ja biologista maan rakenteen korjaamista, mutta siihen kannattaa suhtautua kokeiluna, ei valmiina teknologiana.
Jos kokeilet menetelmää, hyvä tapa on tehdä pieni koeruutu, jossa verrataan esimerkiksi:
1. pelkkää jankkurointia
2. jankkurointia + kompostiuutetta
3. käsittelemätöntä kontrollia.
Monitoroi seuraavina vuosina esimerkiksi juurten syvyyttä, maan rakennetta, veden imeytymistä, kasvuston kehitystä ja satoa. Näin voidaan selvittää, tuoko nesteen lisääminen todella jotain sellaista, mitä pelkkä jankkurointi ei tuonut.
