Soil drench – mikä ihme se on?

Regeneratiivisessa viljelyssä puhutaan paljon esimerkiksi kasvipeitteisyydestä, kerääjäkasveista ja maanmuokkauksen vähentämisestä. Vähemmälle huomiolle jää usein yksinkertainen, mutta tehokas menetelmä: maakastelu tai juuristokastelu, englanniksi soil drench. Suomen kielessä ei ole vielä vakiintunutta termiä tälle käytännölle – kyse ei ole tavanomaisesta kastelulannoituksesta, vaan nimenomaan erityisesti biologisten tai biostimuloivien valmisteiden levittämisestä maahan tai juuristoalueelle.

Mitä maakastelu tarkoittaa?

Maakastelussa nestemäinen seos – esimerkiksi kompostiuute, mikrobi-inokulantti tai nestemäinen lannoite – kaadetaan tai levitetään suoraan kasvin tyvelle tai maan pintaan. Biologisessa maakastelukäsittelyssä tavoitteena voi ravinteiden lisäämisen sijaan tai niiden ohella olla mikrobiston ja muiden biologisesti aktiivisten yhdisteiden tuominen juuristovyöhykkeelle. Menetelmä eroaa lehtilannoituksesta ja tavanomaisesta kastelulannoituksesta juuri tässä – se on tarkoitettu maaperän mikrobiston vahvistamiseen, ei niinkään kasvin ravinnetarpeeseen.

Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi mykorritsasienten itiöistä, erilaisista bakteerikannoista, kompostiuutteista tai fermentoiduista kasviuutteista, jotka sekoitetaan veteen ja levitetään maahan. Pienemmässä mittakaavassa levitys onnistuu vaikka kastelukannulla, mutta peltomittakaavassa hyödynnetään yleensä nestemäisten lannoitteiden levittämiseen tarkoitettuja laitteita.

Miksi tämä kiinnostaa regeneratiivisessa viljelyssä?

Regeneratiivisen ajattelun ytimessä on maaperän eliöstön – bakteerien, sienten, alkueläinten ja muiden organismien – elvyttäminen, koska juuri ne pitävät yllä ravinnekiertoa, maan mururakennetta ja veden pidätyskykyä. Viljelymenetelmät ja maaperän olosuhteet vaikuttavat voimakkaasti maaperän eliöstöön. Esimerkiksi vähäinen kasvipeitteisyys, yksipuolinen viljely, maan tiivistyminen ja toistuva häirintä voivat muuttaa mikrobiyhteisöjen rakennetta ja toimintaa. Maakastelu on yksi tapa yrittää palauttaa menetettyä biologista monimuotoisuutta suoraan sinne, missä sillä on eniten merkitystä: kasvien juuriston tuntumaan.

Toisin kuin esimerkiksi kompostin levittäminen koko peltolohkolle, maakastelu voidaan kohdistaa tarkasti – esimerkiksi taimien juurille, stressaantuneille kasvustoille tai tietyille koealueille pilottikokeissa. Tämä tekee siitä kiinnostavan myös tutkimus- ja pilottitilamittakaavassa, jossa halutaan verrata käsittelyjen vaikutusta rajatulla alalla.

Maakastelu ei korvaa perusmaanhoitoa – kasvipeitteisyyttä, monipuolista viljelykiertoa tai muokkauksen vähentämistä – mutta se voi olla täsmätyökalu, jolla tuetaan maaperän elävää biologiaa juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan.

Hyöty talveen valmistautumisessa

Yksi maakastelun vähemmän tunnettu käyttötarkoitus liittyy syksyyn ja talveen valmistautumiseen. Kasvukauden lopulla maaperän mikrobisto on usein rasittunut – kesän kuivuus, sadonkorjuun aiheuttama tiivistyminen tai intensiivinen kasvukausi voivat heikentää eliöstön elinvoimaa juuri silloin, kun kasvit valmistautuvat talvehtimiseen.

Syksyllä tehty maakastelu voi tukea maaperän eliöstöä ennen kylmän kauden alkua muutamalla eri tavalla:

• Juuriston elinvoiman ylläpito. Talvehtivilla kasveilla ja monivuotisilla kasvustoilla vahva mikrobiyhteisö juuriston ympärillä voi tukea ravinteiden ottoa vielä syksyn viimeisinä kasvuviikkoina.

• Maan rakenteen vahvistaminen ennen roudan tuloa. Sienirihmasto ja mikrobien tuottamat liima-aineet parantavat maan mururakennetta, mikä auttaa maata kestämään paremmin syksyn sateita ja kevään sulamisvesiä.

• Hyötyeliöstön "varastojen" täydentäminen. Kylmä kausi hidastaa mikrobitoimintaa, mutta ei pysäytä sitä kokonaan – syksyllä lisätty elävä aines voi säilyä maassa ja aktivoitua uudelleen keväällä, kun lämpötila nousee.

• Kerääjäkasvien ja sänkimaan tukeminen. Jos peltoa pidetään talven yli kasvipeitteisenä esimerkiksi kerääjäkasvien avulla, maakastelu voi tukea niiden juuriston ja maaperän eliöstön yhteistoimintaa vielä ennen kasvukauden päättymistä.

On silti syytä muistaa, että moni mikrobivalmiste toimii parhaiten lämpimässä maassa, joten ajoitus – tyypillisesti hyvissä ajoin ennen ensimmäisiä pakkasia – vaikuttaa ratkaisevasti lopputulokseen.